Miten kiertotalous näkyy seniorikalusteiden hankinnassa julkisella sektorilla?

Kiertotalous näkyy seniorikalusteiden hankinnassa julkisella sektorilla ennen kaikkea hankinnan kokonaisajattelun muutoksena: kalusteiden pitkä käyttöikä, korjattavuus, kierrätettävyys ja elinkaarikustannukset painavat yhä enemmän hankintapäätöksissä. Tämä koskee erityisesti hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntuottajien kalustekilpailutuksia, joissa kestävä kehitys on noussut pakolliseksi arviointikriteeriksi. Seuraavissa osioissa käymme läpi keskeisimmät kysymykset, joita julkinen hankintayksikkö kohtaa kiertotalousnäkökulmaa soveltaessaan.

Mitä kiertotalousvaatimuksia julkisiin kalustehankintoihin kohdistuu?

Julkisiin kalustehankintoihin kohdistuu kiertotalousvaatimuksia sekä lainsäädännön että vapaaehtoisten ympäristökriteerien kautta. Hankintalaki velvoittaa hankintayksikköä huomioimaan elinkaarikustannukset, ja EU:n vihreän julkisen hankinnan kriteerit ohjaavat konkreettisesti siihen, millaisia ympäristöominaisuuksia kalusteelta voidaan edellyttää.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tarjouspyynnöissä voidaan ja usein tuleekin asettaa vaatimuksia esimerkiksi seuraaville seikoille:

  • Materiaalien kierrätettävyys ja uusiutuvien raaka-aineiden käyttö
  • Tuotteen korjattavuus ja varaosien saatavuus koko käyttöiän ajan
  • Valmistajan tarjoamat kierrätys- tai poistopalvelut käyttöiän päättyessä
  • Ympäristösertifikaatit kuten Joutsenmerkki tai FSC-sertifioitu puu

Vuonna 2026 hyvinvointialueiden kilpailutuksissa ympäristökriteerit ovat jo vakiintunut osa pisteytystä, eivät enää vain lisäbonus. Hankintayksiköt, jotka jättävät kiertotalousnäkökulman huomioimatta, ottavat myös poliittisen ja imagollisen riskin.

Miten seniorikalusteiden elinkaari vaikuttaa hankinnan kokonaiskustannuksiin?

Seniorikalusteiden elinkaari vaikuttaa hankinnan kokonaiskustannuksiin merkittävästi: halvin hankintahinta tuottaa usein kalleimman lopputuloksen, kun otetaan huomioon huolto, korjaus ja ennenaikainen uusiminen. Elinkaarikustannuslaskenta eli LCC-malli (Life Cycle Costing) on sekä hyvä hankintakäytäntö että hankintalain suosittelema lähestymistapa.

Hoivakotikalusteissa kuluminen on erityisen kovaa. Pyörätuolien törmäykset, toistuvat desinfiointipesut ja vuorokauden ympäri jatkuva käyttö lyhentävät huonolaatuisen kalusteen käyttöiän murto-osaan kestävään vaihtoehtoon verrattuna. Kun lasketaan mukaan henkilöstön aika reklamaatioihin, logistiikka uusintatilauksia varten ja tilojen häiriöt asennusten aikana, kokonaiskustannus nousee nopeasti.

Kestävässä kalusteessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti:

  • Verhoilukankaiden kestävyyteen: julkisissa tiloissa vähimmäisvaatimus on noin 50 000 Martindalea, hoivakodeissa suositellaan vähintään 60 000 Martindalea
  • Rungon materiaaliin ja liitoksiin: hitsattu tai ruuvattava metallirunko kestää puuliitoksia paremmin intensiivisessä käytössä
  • Irrotettaviin ja vaihdettaviin osiin: istuintyynyt, käsinojat ja jalkasuojat, jotka voidaan uusia ilman koko kalusteen vaihtamista

Pitkäikäinen kaluste on siis sekä taloudellisesti että ympäristöllisesti parempi valinta, ja nämä kaksi tavoitetta tukevat toisiaan luontevasti.

Mitä kierrätys- ja uudelleenkäyttöpalvelut tarkoittavat käytännössä kalustetoimituksessa?

Kierrätys- ja uudelleenkäyttöpalvelut kalustetoimituksessa tarkoittavat käytännössä sitä, että toimittaja ottaa vastuun vanhojen kalusteiden poistosta, lajittelusta ja jatkokäsittelystä uuden toimituksen yhteydessä. Tämä on osa niin sanottua avaimet käteen -toimitusmallia, jossa asiakas ei joudu järjestelemään poistokuljetuksia erikseen.

Konkreettisesti palvelu voi sisältää:

  1. Kartoituksen siitä, mitkä vanhat kalusteet ovat vielä käyttökelpoisia ja voidaan siirtää toiseen yksikköön
  2. Kunnostuksen, esimerkiksi verhoilun uusimisen, jolla kaluste saa uuden käyttöiän
  3. Vastuullisen kierrätyksen niille kalusteille, joita ei enää voida hyödyntää
  4. Dokumentoinnin kierrätetyistä materiaaleista hankintayksikön raportointia varten

Me Junetilla tarjoamme tätä kokonaispalvelua osana kalustetoimituksia, jolloin hoivakodin henkilökunta voi keskittyä omaan ydintehtäväänsä eikä kalustelogistiikkaan. Dokumentaatio on tärkeä osa palvelua erityisesti silloin, kun hankintayksikkö raportoi ympäristötavoitteidensa toteutumisesta ylemmälle organisaatiolle tai kestävien hankintojen seurantaa varten.

Milloin kiertotalousnäkökulma kannattaa ottaa mukaan hankinnan suunnitteluun?

Kiertotalousnäkökulma kannattaa ottaa mukaan hankinnan suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mieluiten jo ennen tarjouspyynnön laadintaa. Mitä myöhemmin kiertotalous otetaan mukaan, sitä vähemmän se vaikuttaa todellisiin ratkaisuihin ja sitä enemmän se jää pelkäksi muodollisuudeksi.

Käytännön aikajana näyttää tältä:

  • Tarveselvitysvaihe: Arvioidaan tilojen käyttöikä, ennakoitu kuormitus ja mahdolliset muutostarpeet. Tässä vaiheessa päätetään, hankitaanko modulaarisia vai kiinteitä ratkaisuja.
  • Tarjouspyynnön laadinta: Kirjataan kiertotalouteen liittyvät vähimmäisvaatimukset ja pisteytyskriteerit selkeästi. Epämääräiset ympäristövaatimukset johtavat epämääräisiin vastauksiin.
  • Toimittajadialogivaihe: Käydään markkinakartoitus, jossa selvitetään, mitä palveluita toimittajat tosiasiassa tarjoavat, ei vain mitä he lupaavat paperilla.
  • Sopimusvaihe: Sovitaan konkreettisista kierrätys- ja raportointivelvoitteista sopimusehdoissa, ei vain tarjousdokumenteissa.

Varhainen suunnittelu myös mahdollistaa sen, että tilaaja ja toimittaja voivat yhdessä löytää ratkaisuja, jotka palvelevat sekä budjettia että kestävyystavoitteita ilman, että niistä tarvitsee tinkiä toistensa kustannuksella.

Miten kotimaisuus ja lähituotanto tukevat kiertotaloutta hoivakotikalusteissa?

Kotimaisuus ja lähituotanto tukevat kiertotaloutta hoivakotikalusteissa ennen kaikkea lyhentämällä toimitusketjua, vähentämällä kuljetuspäästöjä ja mahdollistamalla nopean huollon sekä varaosien saatavuuden koko kalusteen käyttöiän ajan. Kotimainen valmistaja pystyy myös reagoimaan korjaustarpeisiin nopeammin kuin kaukomailla valmistettujen kalusteiden maahantuoja.

Lähituotannon kiertotaloudellisia etuja ovat muun muassa:

  • Lyhyempi logistiikkaketju tarkoittaa pienempiä kuljetuspäästöjä ja parempaa toimitusvarmuutta
  • Paikallinen huoltoverkosto mahdollistaa korjaukset ilman pitkiä odotusaikoja tai kalliita kansainvälisiä varaosakustannuksia
  • Suomalainen puuraaka-aine on sertifioitua ja sen alkuperä on jäljitettävissä, mikä helpottaa hankintayksikön ympäristöraportointia
  • Kierrätyspalvelut ovat helpompi toteuttaa, kun toimittaja toimii samalla alueella

Me valmistamme kalusteet kotimaisena lähituotantona Suomessa, mikä tarkoittaa, että pystymme tarjoamaan koko elinkaaren kattavan palvelun suunnittelusta asennukseen ja lopulta kierrätykseen. Avainlippu-merkki on konkreettinen osoitus kotimaisuudesta, ja se helpottaa myös hankintayksikön työtä, kun alkuperä on selkeästi todennettavissa. Kotimainen tuotanto ei ole vain arvoihin perustuva valinta, vaan myös käytännöllinen ratkaisu, joka tukee kiertotalouden periaatteita konkreettisesti koko hankintaprosessin ajan.