Mene sisältöön
Terapiakissa tuo seuraa ja iloa palvelukodin arkeen
Terapiakissat on suunniteltu erityisesti ikääntyvien ja dementiapotilaiden tarpeisiin, mutta soveltuvat myös muille ikäryhmille.
Kissan kehräys, silittäminen ja sylissä pitäminen voivat tuoda arkeen iloa, rauhaa ja turvallisuuden tunnetta. Aina oikean lemmikin hankinta ja ylläpito eivät kuitenkaan ole mahdollisia. Palvelukodeissa hoitovastuut, asukkaiden ja henkilöstön allergiat ja asukkaiden tarpeet voivat rajoittaa mahdollisuuksia eläinten vierailuihin tai lemmikin hankintaan.
Robottikissa tarjoaa vaihtoehdon oikealle lemmikille. Lemmikin läheisyydestä voi nauttia ilman eläimen hoitamiseen liittyviä velvollisuuksia. Pehmeä turkki, aidontuntuiset äänet ja kosketuksiin reagoivat liikkeet tekevät siitä kiinnostavan kaverin erityisesti ikääntyneille ja muistisairaille ihmisille.
Lemmikin läheisyyttä ilman hoitovastuuta
Eläin voi tarjota seuraa ja mielekästä tekemistä. Kissan silittäminen on luonteva tapa tuoda arkeen koskettamista. Eläimen kanssa puuhastelu voi herättää muistoja sekä nostaa esiin keskustelunaiheita.
Erityisesti muistisairaille ihmisille tuttu eläin voi olla miellyttävä ja helposti lähestyttävä kumppani Lemmikin silittäminen ja sylissä pitäminen voivat tarjota rauhoittavan hetken myös silloin kun sanallinen vuorovaikutus on vaikeutunut.
Robottikissaa ei tarvitse ruokkia, ulkoiluttaa tai käyttää eläinlääkärissä. Se ei myöskään tuo mukanaan vastuuta lemmikin päivittäisestä hoidosta. Robottieläimen läheisyydestä voi nauttia myös silloin, kun oikean lemmikin pitäminen ei ole mahdollista.
Robottieläinten vaikutuksia on tutkittu
Robottieläinten käyttöä ikääntyneiden ja muistisairaiden hoidossa on tutkittu kansainvälisesti useissa tutkimushankkeissa. Tutkimuksissa on tarkasteltu muun muassa robottilemmikkien vaikutuksia mielialaan, yksinäisyyteen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja muistisairauksiin liittyviin käyttäytymisen muutoksiin.
Misse-kissan valmistaja Joy for All on koonnut yhteen yli kymmenen riippumatonta tutkimushanketta, joissa on tarkasteltu robottieläinten vaikutuksia Alzheimerin tautia ja muita muistisairauksia sairastaviin sekä yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytyneisyyttä kokeviin ihmisiin. Tutkimuksissa on raportoitu muun muassa seuraavia myönteisiä havaintoja:
- Masennuksen ja yksinäisyyden kokemuksen väheneminen.
- Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kognitiivisen aktiivisuuden lisääntyminen.
- Muistisairauksiin liittyvein haasteiden lievittyminen.
- Hoitohenkilökunnan ja omaisten kokeman hoivataakan väheneminen.
Myös Ruotsin terveydenhuollon menetelmiä arvoiva SBU (Statens beredning för medicinsk och social utvärdening) on tarkastellut robottieläinten vaikutuksia. Sen arvio perustuu 19 tutkimuksen systemaattiseen katsaukseen. Tutkimuksissa oli mukana mm. robottikissoja. Johtopäätöksenä oli, että robottieläimillä voi olla myönteisiä vaikutuksia dementiaa sairastavien ikääntyneiden hyvinvointiin, mutta kokemukset eivät ole kaikille samanlaisia.
Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että robottilemmikit voivat olla hyödyllinen lisä ikääntyneiden hyvinvointia tukevaan toimintaan. Vaikutukset ovat kuitenkin yksilöllisiä, eikä robottilemmikki korvaa ihmisen tarjoamaa hoivaa tai aitoa sosiaalista vuorovaikutusta.
Myönteinen vastaanotto yllätti tutkijat
Myös Suomessa on tutkittu ikääntyneiden suhtautumista hoivarobotteihin. Lahden kaupungin vanhuspalveluissa vuonna 2016 toteutetussa tutkimuksessa tarkasteltiin hoivarobotin käyttökokemuksia. Tutkimuksen tulokset olivat kiinnostavia:
- Ikääntyneet suhtautuivat robottiin myönteisemmin kuin hoitohenkilökunta oli ennakolta arvioinut.
- Osalla asukkaista heräsi jopa hoivavietti robottia kohtaan.
- Myönteisiä vaikutuksia havaittiin erityisesti fyysisessä ja sosiaalisessa aktiivisuudessa.
Myös hoitohenkilökunnan suhtautuminen muuttui myönteisemmäksi, kun työntekijät pääsivät näkemään robotin tuottamaa iloa käytännössä.
Vaikka tutkimuksessa käytetty robotti oli humanoidirobotti eikä robottilemmikki, tulokset kertovat ikääntyneiden valmiudesta ottaa uudenlaista teknologiaa osaksi arkeaan. Lisäksi käytännön kokemukset voivat muuttaa henkilökunnan ennakkokäsityksiä.
Terapiakissa voi toimia sosiaalisena sillanrakentajana
Kadri Arffmanin vuonna 2025 tekemässä käytettävyystutkimuksessa tarkasteltiin Misse-terapiakissan vaikutusta senioritalon asukkaiden yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutukseen. Tutkimuksessa kissa sijoitettiin yhteiseen olohuoneeseen, jossa asukkaiden reaktioita seurattiin kahden viikon ajan.
Havaintojen mukaan terapiakissa toi iloa ja piristystä arkeen sekä tarjosi asukkaille luontevan keskusteluaiheen. Sen ympärille syntyi keskustelua myös sellaisten asukkaiden välillä, jotka eivät aiemmin olleet juurikaan jutelleet keskenään. Kissa herätti muistoja omista lemmikeistä ja innosti myös hiljaisempia asukkaita osallistumaan yhteiseen keskusteluun.
Tutkimuksen perusteella terapiakissa voi parhaimmillaan olla paljon muutakin kuin silitettävä robottilemmikki. Se voi toimia yhteisenä kiinnostuksen kohteena, joka rohkaisee vuorovaikutukseen ja tuo vaihtelua senioritalon arkeen. Kokemukset olivat kuitenkin yksilöllisiä eikä kissa miellyttänyt kaikkia asukkaita.
Misse-robottikissa reagoi kosketukseen
Joy for All -sarjan vuorovaikutteinen robottikissa, jonka olemme nimenneet Misseksi, on suunniteltu tarjoamaan aidontuntuista lemmikin seuraa. Sen pehmeä turkki, liikkeet ja äänet jäljittelevät oikean kissan käyttäytymistä.
- Kissa reagoi ihmisen kosketukseen sisäänrakennettujen tunnistimien avulla:
- Poskien silittäminen saa kissan painamaan päätään kättä vasten.
- Selän tai pään silittäminen saa kissan kääntymään selälleen vatsan rapsutuksia varten.
- Jos kissaa ei huomioida muutamaan minuuttiin, se nukahtaa ja herää jälleen kevyestä kosketuksesta.
- Kissa maukaisee käynnistettäessä ja saattaa myös miukua huomion toivossa.
Vuorovaikutteisuus tekee kissasta enemmän kuin tavallisen pehmolelun. Se vastaa käyttäjän toimintaan ja luo kokemuksen vastavuoroisesta seurasta. Äänet voi myös kytkeä pois päältä.
Hengittävä Junnu-pehmokissa on rauhallinen seuraeläin
Toinen vaihtoehto on Perfect Petzzz -sarjan pehmokissa, Junnu. Se jäljittelee nukkuvan eläimen rauhallista hengitystä: kissan selkä liikkuu pehmeästi ylös ja alas, aivan kuin se hengittäisi nukkuessaan.
Junnu-kissa ei reagoi silittämiseen eikä tuota ääniä. Sen tarkoituksena on tarjota rauhallinen, aidontuntuinen läsnäolon kokemus. Pehmeän kissan mukana tulee pieni peti. Kissa soveltuu esimerkiksi esimerkiksi vuoteen viereen tai asukkaan syliin.
Malli sopii erityisesti tilanteisiin, joissa kaivataan rauhallista ja yksinkertaista aistikokemusta ilman aktiivista vuorovaikutusta.
Hyvinvointia ja yhteisiä kohtaamisia
Palvelukodin arjessa robottikissa voi tarjota asukkaalle oman pienen seurahetken, mutta se voi toimia myös yhteisen toiminnan välineenä. Kissaa voidaan silittää yhdessä, sen käyttäytymistä voidaan seurata ja siitä voidaan keskustella muiden asukkaiden tai hoitohenkilökunnan kanssa.
Eläin voi myös herättää muistoja aiemmista lemmikeistä ja niiden kanssa koetuista hetkistä. Tuttu aihe voi helpottaa keskustelun aloittamista ja tarjota muistisairaalle ihmiselle mahdollisuuden osallistua vuorovaikutukseen omalla tavallaan.
Robottikissan käyttöä voidaan soveltaa asukkaiden yksilöllisten tarpeiden tai mieltymysten mukaan. Joku nauttii kissan kehräyksestä ja aktiivisesta reagoinnista, kun taas toinen kaipaa vain rauhallista ja pehmeää seuraa.
On tärkeää huomioida, että kaikki eivät koe robottieläimiä miellyttäviksi. Käyttö kannattaa aloittaa asukkaan kiinnostusta ja reaktioita seuraten, ilman että robottilemmikkiä tarjotaan väkisin.
Helppo ottaa osaksi palvelukodin arkea
Robottikissat soveltuvat käytettäviksi esimerkiksi asukkaiden omissa huoneissa, yhteisissä oleskelutiloissa ja ohjatuissa viriketuokioissa. Asukas voi pitää kissaa sylissä, silittää sitä tai vain nauttia sen läsnäolosta.
Tuotteiden puhdistuksessa tulee huomioida niiden sisältämä elektroniikka. Kissoja ei voi pestä pesukoneessa tai upottaa veteen, vaan turkki puhdistetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti kevyesti pyyhkimällä ja harjaamalla. Yhteiskäytössä on tärkeää huolehtia myös käsihygieniasta.
Robottikissa ei korvaa elävää eläintä tai ihmisen tarjoamaa läheisyyttä, mutta se voi täydentää palvelukodin viriketoimintaa ja tarjota asukkaille uudenlaisen tavan kokea lemmikin tuomaa iloa.
Joskus hyvä hetki syntyy aivan pienestä asiasta. Pehmeästä turkista, tutusta kehräyksestä ja lämpimästä tunteesta kun sylissä on pieni pörröinen lemmikki.