Mene sisältöön
Kyllä, seniorikalusteet voivat merkittävästi tukea ikääntyneen sosiaalista osallistumista yhteistiloissa. Oikein valitut kalusteet madaltavat fyysistä kynnystä liikkua ja asettua muiden seuraan, mikä suoraan lisää spontaaneja kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisimmät kysymykset, joita hoivakodin kalustehankinnoissa kannattaa pohtia.
Miten yhteistilojen kalusteet vaikuttavat vuorovaikutukseen?
Yhteistilojen kalusteet vaikuttavat vuorovaikutukseen suoraan tilan fyysisen järjestelyn ja kalusteiden sijoittelun kautta. Kun tuolit ja pöydät on ryhmitelty pieniin, intiimeihin kokonaisuuksiin, asukkaat hakeutuvat luontevasti toistensa lähelle sen sijaan, että istuisivat rivissä seinien vierellä. Tämä pieni tilaratkaisu voi olla ratkaiseva ero passiivisen oleskelun ja aktiivisen yhdessäolon välillä.
Kalusteilla on myös psykologinen vaikutus. Kodinomaiset, pehmeät ja tutun näköiset huonekalut viestivät asukkaille, että tila on tarkoitettu rentoutumiseen ja seurusteluun, ei pelkkään odottamiseen. Kun tila tuntuu kutsuvalta, sinne myös palataan useammin. Erityisesti muistisairaiden kohdalla kodikkuuden periaate on keskeinen: tuttu, kodinomainen ilme rohkaisee olemaan läsnä yhteisessä tilassa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että pyöreät tai ovaalit pöydät edistävät tasavertaista keskustelua, koska kaikki näkevät toisensa. Suorakulmaiset rivipöydät puolestaan passivoivat tilaa. Tuolien korkeus ja käsinojien sijoitus vaikuttavat siihen, kuinka helposti asukas voi kääntyä juttelemaan vierustoverin kanssa.
Millainen kaluste tukee ikääntyneen itsenäistä liikkumista yhteistiloissa?
Ikääntyneen itsenäistä liikkumista yhteistiloissa tukee kaluste, josta on helppo nousta ylös ja johon on helppo istuutua. Käytännössä tämä tarkoittaa riittävää istumakorkeutta, tukevia käsinojia, jotka ulottuvat etuosaan asti, sekä tukevaa runkoa, joka ei heilahda noustessa. Kun asukas pystyy liikkumaan itsenäisesti, hän myös hakeutuu yhteisiin tiloihin omin avuin.
Istumakorkeuden tulisi yleensä olla noin 46–50 cm, jotta jalat yltävät tukevasti lattiaan ja polvista on helppo ponnistaa seisomaan. Käsinojien tulee olla riittävän korkeat ja tukevat, sillä ikääntynyt usein nojaa niihin voimakkaasti noustessaan. Kalusteissa käytettävien materiaalien ja rakenteen lujuuden osalta julkisten tilojen tuolien suositellaan täyttävän EN 16139 -standardin vaatimukset, joka on suunniteltu nimenomaan julkisiin ja hoivatiloihin.
Lisäksi lattiamateriaalin ja kalustejalkojen yhteensopivuus on tärkeää. Liukumaton jalkarakenne estää tuolin siirtymisen noustessa, mikä on turvallisuuden kannalta olennaista. Pyörillä varustetut kalusteet sopivat vain tiloihin, joissa ne on tarkoituksella valittu liikuteltavuuden vuoksi, ei oleskelualueille.
Mitä eroa on tavallisilla huonekaluilla ja seniorikalusteilla yhteistiloissa?
Seniorikalusteet eroavat tavallisista huonekaluista ennen kaikkea kestävyydessä, turvallisuudessa ja hygieenisyydessä. Tavallinen kodinkalu on suunniteltu kotikäyttöön, jossa se kestää muutaman käyttäjän kevyttä päivittäistä käyttöä. Hoivakodin yhteistilassa sama tuoli voi olla kymmenien ihmisten käytössä päivittäin vuosien ajan, ja siltä vaaditaan aivan eri tasoa.
Kestävyys ja turvallisuus
Hoivakäyttöön suunnitellun kalusteen runko kestää toistuvaa rasitusta ilman, että liitokset löystyvät. Verhoilukankaiden kulutuskestävyys mitataan Martindale-testillä, ja hoivakäyttöön suositellaan vähintään 50 000–60 000 Martindale-kierroksen kestävyyttä. Tavallisen sohvan verhoilu saattaa kestää murto-osan tästä.
Hygienia ja puhdistettavuus
Seniorikalusteissa verhoilussa käytetään nesteenestokerroksella varustettuja kankaita, jotka estävät nesteiden imeytymisen rakenteisiin. Irrotettavat istuintyynyt helpottavat puhdistusta ja desinfektiota. Suomalaisissa julkisissa hoivatiloissa vaaditaan usein myös SL1-paloluokituksen täyttävät verhoilumateriaalit, mikä on vaatimus, jota tavallinen huonekaluliikkeen tuote harvoin täyttää. Me Junetilla toimitamme kaikkien kalusteiden mukana tarvittavat vaatimustenmukaisuusasiakirjat, jotta ostajan ei tarvitse selvitellä niitä itse.
Kuinka kalusteiden värit ja materiaalit vaikuttavat viihtyvyyteen?
Kalusteiden värit ja materiaalit vaikuttavat viihtyvyyteen sekä tunnelman että toiminnallisuuden kautta. Lämpimät, luonnonläheiset sävyt ja materiaalit kuten puu ja tekstiilipinnat tekevät tilasta kodinomaisen, mikä kannustaa viipymään ja seurustelemaan. Kylmät, kiiltävät tai laitosmaisen harmaat pinnat puolestaan viestivät virallisuudesta ja vähentävät halukkuutta oleskella.
Muistisairaiden asukkaiden kohdalla värien valinta on erityisen merkityksellistä. Visuaalinen kontrasti istuimen ja lattian välillä auttaa hahmottamaan, missä tuoli alkaa ja mihin se loppuu. Liian tummia pintoja tulee välttää, sillä muistisairas voi tulkita hyvin tumman pinnan ”mustaksi aukoksi” ja pelästyä tai väistää sitä. Rauhallinen, tasainen kuviointi on aina parempi kuin voimakkaat optiset kuviot.
Materiaalivalinnoissa puu tuo lämpöä ja tuttuutta, mutta sen tulee olla pintakäsitelty kestämään kosteutta ja puhdistusaineita. Verhoilukankaiden tulee olla sekä visuaalisesti kutsuvia että teknisesti kestäviä, mikä on tasapaino, jonka ammattimaisesti suunniteltu seniorikaluste saavuttaa ilman kompromisseja kummankaan suhteen.
Kuka vastaa hoivakodin yhteistilojen kalustehankinnoista?
Hoivakodin yhteistilojen kalustehankinnoista vastaa tyypillisesti toimintayksikön johtaja tai palvelupäällikkö yhdessä taloushallinnon kanssa. Julkisella puolella, eli hyvinvointialueiden hallinnoimissa yksiköissä, hankinnat kulkevat usein kilpailutuksen kautta hankintalain mukaisesti. Yksityisissä hoivakodeissa päätösvalta on yleensä yrittäjällä tai ketjun hankintaosastolla.
Sisustussuunnittelija tai arkkitehti on usein mukana erityisesti uudisrakennus- tai peruskorjaushankkeissa, jolloin kalustevalinnat integroidaan osaksi laajempaa tilasuunnittelua. Tässä vaiheessa tehdyt päätökset ovat pitkäkestoisia, sillä hoivakodin kalusteet ovat investointi, jonka odotetaan kestävän vuosia intensiivisessä käytössä.
Käytännössä paras lopputulos syntyy, kun hoitohenkilökunta otetaan mukaan suunnitteluprosessiin. Hoitajilla on arvokas näkemys siitä, mitkä tilat toimivat ja mitkä eivät, sekä siitä, millaisia toiminnallisia tarpeita asukkailla on. Me tarjoamme tilasuunnittelupalvelun osana kalustetoimitusta, jolloin kaikki osapuolet pääsevät mukaan prosessiin alusta alkaen.
Milloin yhteistilojen kalusteet kannattaa uusia?
Yhteistilojen kalusteet kannattaa uusia silloin, kun ne eivät enää täytä turvallisuus-, hygienia- tai toiminnallisuusvaatimuksia, tai kun tilan käyttötarkoitus muuttuu. Käytännössä hoivakodin intensiivisessä käytössä kalusteiden elinkaari on tyypillisesti 7–12 vuotta, riippuen käytettyjen materiaalien laadusta ja huollon tasosta.
Konkreettisia merkkejä uusimisen tarpeesta ovat:
- Tuolin jalat tai runko heiluvat tai ovat löystyneet
- Verhoilu on haljennut, haalistunut tai ei enää kestä puhdistusaineita
- Kaluste ei täytä nykyisiä paloturvallisuusvaatimuksia
- Istuinkorkeus tai käsinojien rakenne ei enää tue asukkaiden muuttunutta toimintakykyä
- Tilan ilme on laitostunut eikä tue kodinomaisuuden tavoitetta
Kalustehankinnat kannattaa ajoittaa osaksi laajempia remontti- tai kehittämishankkeita, jolloin myös tilasuunnittelu voidaan tehdä kokonaisuutena. Ennakoiva uusiminen on aina edullisempaa kuin reagointi vasta silloin, kun kaluste hajoaa tai aiheuttaa turvallisuusriskin. Nykyisten kalusteiden kierrätys on myös osa vastuullista hankintaprosessia, ja se kannattaa huomioida jo tarjouspyyntövaiheessa.